3-5-vuotiaat 6-8-vuotiaat
Lasten ohjaaminen poikkeaa aikuisten ohjaamisesta hyvin monessa suhteessa. Lasten kehitystaso määrittää onnistuneen ohjaamisen edellytykset. Kehitystaso voidaan määritellä erikseen motoriselle, kognitiiviselle ja sosioemotionaaliselle kehityksen osa-alueelle. Jokaisen lapsen kehittyminen on yksilöllistä. Siitä huolimatta muutamilla ikäkausiin liittyvillä yleisperiaatteilla voidaan kuvata lapsen kehitystason vaikutusta lasten ohjaamiseen.
Lapsi huomaa ympäriltään kaiken. Myös sellaiset asiat, joita ohjaaja ei ole tarkoittanut huomattavaksi. Siitä syystä liikuntatilasta kannattaa poistaa kaikki ylimääräiset irralliset esineet ja välineet. Ylimääräiset virikkeet vaikeuttavat lapsen keskittymistä.
Lapset eivät jaksa kuunnella pitkiä ja monimutkaisia selityksiä. Käytä selkeitä sanoja ja lyhyitä lauseita. Anna ohjeet parissa minuutissa ja käynnistä toiminta heti sen jälkeen. Kun leikki tai tehtävä on ollut käynnissä jonkin aikaa, voit pysäyttää toiminnan hetkeksi ja antaa lisäohjeita tai tarkennuksia.
Käytä värejä, kuvia, esineitä tms. visuaalista viestiä puheen tukena
Lapsi rakastaa toimintaa. Organisoi toiminta niin, että toiminnallista aikaa tulee mahdollisimman paljon ja odottamiseen sekä kuunteluun käytetty aika pysyy minimissä. Järjestä useita suorituspaikkoja ja omat pisteet eri toiminnoille.
Lapsen keskittyminen herpaantuu nopeasti. Järjestä eri suorituspaikat riittävän etäälle toisistaan. Jokaisella lapsella tulisi olla tilaa harjoitella omaa tehtävää rauhassa kenenkään häiritsemättä.
Lapsi puuhaa mielellään yksikseen. Hänellä voi olla pari, mutta käytännössä he toimivat ”yksin yhdessä”.
Sopiva liikuntaryhmän koko vaihtelee noin 5–10 lapseen.
Sopiva liikuntatuokion pituus vaihtelee noin 20–40 minuuttiin.
Lapset ovat uteliaita tutustumaan ympäröivään tilaan. Siksi he helposti ”karkaavat” ohjaajan katseen ulottumattomiin. Turvallisuuden varmistamiseksi rajaa liikkumisalue selkeästi konkreettisin ja yhdessä sovituin merkein (köydet, teipit, merkkikartiot jne.). Vain sovitulla alueella saa liikkua.
Käy lasten kanssa läpi sovitut toiminta-alueen rajat.
Lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten he ymmärtävät eri sanojen merkityksiä. Käytä perustermejä ja seuraa, ymmärtävätkö lapset mitä tarkoitat. Varaudu konkretisoimaan. (esim. osoittamaan, missä on pohje tai näyttämään, mitä tarkoittaa ”koukistus” tai ”ojennus”. Käytä myös yksinkertaisia kuvia liikkeen/toiminnan ydinkohdasta.)
Lapsilla on jo hieman malttia kuunnella ohjeita. Silti he odottavat malttamattomina varsinaisen liikunnallisen toiminnan alkua. Anna ohjeet 2-5 minuutissa ja käynnistä toiminta. Lisäohjeita ja tarkennuksia voi antaa sen jälkeen, kun toiminta on jo ollut käynnissä.
Lapsi pystyy työskentelemään parin kanssa, kun heitä ohjataan siihen määrätietoisesti.
Sopiva liikuntaryhmän koko vaihtelee noin 10–15 lapseen.
Sopiva liikuntatuokion pituus vaihtelee noin 30–60 minuuttiin.
Kun lapsi kiinnostuu opeteltavasta aiheesta, hän jaksaa keskittyä pitkiäkin aikoja uuden asia opetteluun. Motivoi lasta. Kerro, missä tilanteessa kyseistä taitoa tarvitaan ja mitä hyötyä siitä on, kun sen taidon osaa.
Lasten sanojen ja käsitteiden ymmärtämisessä on suuria yksilöllisiä eroja. Opeta eri liikuntamuotojen peruskäsitteitä vähitellen. Konkretisoi. Esimerkiksi 10-vuotias ei välttämättä hahmota, missä ovat hänen lapaluunsa. Tarkista aina (välillä), miten lapsi ymmärtää (puhumasi) viestisi. Kirjoita avainsanat näkyville ja käytä kuvia puheen tukena.
Lapsi jaksaa kuunnella ohjeita noin 10 minuuttia kerrallaan, mutta minimoi selityksen määrä ja pyri aloittamaan toiminta mahdollisimman nopeasti.
Lapset nauttivat yhdessä tekemisestä. Anna heille mahdollisuus parityöskentelyyn ja pienryhmätyöskentelyyn. Lapset oppivat nopeasti auttamaan toisiaan ja antamaan palautetta.
Sopiva liikuntaryhmän koko vaihtelee noin 10–20 lapseen.
Sopiva liikuntatuokion pituus vaihtelee 45 minuutista 1 ½ tuntiin.
Lue aiheesta lisää:
Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. 2002. Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. Helsinki: WSOY.
Numminen, P. 1997. Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan. Helsinki: Lasten keskus.
© Nuori Suomi ry